Vuoden 2011 harrastustavoitteet Paavon osalta menivät jo viime vuoden lopulla mönkään lonkkien huonon kunnon vuoksi. Hieman on yritetty tokolla asiaa paikkailla, mutta tähän ei ole ehkä ohjaaja syttynyt niin kuin pitäisi. Paavo olisi kisavalmis jos ohjaaja eli minä, jaksaisin vain painaa, mutta nyt ei jaksa. Paavo osaa liikkeet, mutta minä en osaa / tunnista sen virettä, milloin ja miten sen saa oikeanlaiseksi. Tällä hetkellä kosahdetaan ihan ihme juttuihin; paikkamakuussa on puskettava mattoa yms. tasoisiin.. En tiedä. Toivon, että kevät toisi jonkinlaisen suunnan muutoksen tähän. Terveyden osalta mennään niin kuin aiemminkin tänä vuonna. Rimadylia ei olla tarvittu ja linkkaukselta on vältytty. Harmaantunut on herra jonkun verran, charmantti tuittupää edelleen.

Väinö on saanut olla hömppä oma itsensä. Harrastustavoitteet saivat kolauksen kesällä puhjenneen epilepsian myötä. Myös pörriäispelko on tullut jäädäkseen, ainakin viime kesä meni pelon vallassa. Tokoon Väinö on syttynyt, tekee innolla kaikkea mitä siltä vaadin. Harrastamista jatketaan, ei kisamielessä, mutta mielen virkeyden myötä. Terveyden osalta ollaan saatu olla ilman epilepsiakohtauksia nyt jo hyvä tovi. Sormet ja varpaat ristissä joka päivä tämän suhteen, että saisimme ollakin ilman. Muuten Väinö on silminnähden piristinyt ja palannut taas leikkisäksi omaksi itsekseen. Viimeksi tänä aamuna katselin sen touhuja kun lelukori piti teurastaa. Ei voinut muuta kun hymyillä!

Mitäs sitten muuta. Pojat ja minä muutettiin joulukuun alussa Lahteen. Eli meidät löytää tällä hetkellä koluamasta Ahtialan metsiköitä. Sain uuden työpaikan Lahden keskustasta L-Fashion Groupilta, kotoisammin Luhdalta. Uudet tuulet puhaltivat tänne suuntaan, ei kovin kauas kuitenkaan. Vuoden 2012 tavoitteet ja suunnitelmat ovat vielä auki. Toivon kuitenkin löytäväni suunnan niin koiruuksien kuin itsenikin kanssa. Hetkeksi olen kuitenkin pysähtynyt tänne. Lunta toivoisin tulevan mielellään heti, alkuviikosta lämpöasteita liki +10 ja vettä kaatamalla, hieman alkaa jo korpeamaan..

Uusia tuulia Uuteen Vuoteen 2012!

Minä rauhoitun aina kun alkaa sataa lunta
ja aina kun näen ihmisen koiran kanssa.
Sillä ihmisellä ei ole mitään hätää.

(Eeva Kilpi 1982)

Toivottaa Niina ja karvakorvat Paavo ja Väinö!