Lisäänpäs tännekin puolelle päivityksen Väiskin tilasta.

Maanantaina tuli 3 viikkoa täyteen lääkityksen kanssa. Ei oikeastaan erikoisemmin ole vaikuttanut. Iltaisin on väsynyt tai siis kun nukahtaa, niin näyttää että herääminen on vähän niin ja näin. Nukkuu hyvin sikeästi. Takapää ei oikein pääse liikkeeseen mukaan jos esim. vaihtaa paikkaa. Saattaa kaatuilla tai hoiperrella. Ihan ensimmäisinä päivinä käveli päin seiniäkin. Tultiin siihen tulokseen, että kun nukahtaa niin on niin väsynyt, että kroppa ei oikein herätessä pääse heti mukaan. Viime viikolla piippaili jonkin verran iltaisin. Saatoi istua sohvan eteen ja tuijottaa minua ja piippailla tai urista. Haastaa Paavoakin leikkiin. Tämä tosin ei välttämättä johdu lääkkeestä, vaan ihan jostain muusta. Väiski veteli aikansa kuluksi yhden mun korkkarin ja kirjan viime viikolla! Joku ihme syksypömis sillä taitaa olla menossa. Tehty on ihan yhtälailla kun ennenkin, lenkkeilty ja tokoiltu, silti virtaa tuntuu riittävän. Aamu- ja iltaruoan jälkeen lelut ja luut saa sellaista kyytiä, mitä eivät ole sitten pentuajan saanet. Ihan kiva ilmiö, mutta kuhan jättää huonekalut yms. rauhaan! Loppuviikosta postikin oli saanut kyytiä. Lelut vaihtavat myös päivän aikaan paikkaansa. Tuntuu, että tuon toisen kohtauksen jälkeen Väiskistä on tullut mun silmissä jotenkin ”normaali”, palannut takaisin hömpäksi itsekseen, samanlaiseksi kun pentuaikana. Voin kyllä olla väärässä, muutamaan asia on noussut erityisesti esille. Ensinnäkin syöminen. On ihan uskomaton juttu, että 2 vuoden paastoamisen jälkeen Vemmelsääri syö kun hevonen! Ihan sama mitä nappulaa ja pelkkä nappula vedellä kostutettunakin käy paremmin kuin hyvin. Aiemmin nappulat (acana / royal canin) oli yök ja lihakin jäi kuppiin usein. Kelpaa jopa lenkeillä palkkiona! Sitten toinen juttu on se pelkohaukkuminen metsässä jos joku tulee vastaan. Ei tietoakaan näinä päivinä! Toki tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä kohtausten/sairauden kanssa, mutta muutos on tapahtunut toisen kohtauksen jälkeen. Muutenkin Väiski kuulolla paremmin. Toki tähän olen ehkä vaikuttanut itsekin hieman. Ruokahalun myötä ollaan treenitty luoksetuloja vapaana ollessa aika hanakasti. Ruoka kun kelpaa, niin on aikamoinen motivaattori luoksetulon suhteen.

Kaikki on siis Väiskin osalta hyvin. Ruohoa syö silloin tällöin, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole tarvinnut oksentaa. Toivotaan että kohtaukset pysyvät poissa! Ainoa mikä harmittaa tuon lääkityksen suhteen on tuo doping juttu. Väinö alkais olla liikkeiden osalta valmis starttaamaan tokokisoissa. Väinön kasvattaja kertoi, että Viron puolella olis mahdollista kisatakin. Siellä kun nuo doping säännökset on hieman eri tasolla kun täällä Suomessa. Tosin, en kyllä ymmärrä miten epilepsiälääkitys voidaan käsittää suoritusta parantavana? Lähinnähän se tekee koirasta uneliaan ja jossainmäärin laiskankin! No mutta katsastellaan ja kuulostellaan.

Hallikausikin tärähti taasen käyntiin, omat pienet kiekuransa sekin syksyyn tuo. Tänään paistaa kyllä arska sen verran kivasti, että suunnataan koko porukka Vaakkoisiin. Jospa ulkoiluttaisi kameraakin samalla. Aurinkoista viikkoa!